Yksinäinen fiilis

//Ota huomioon, että tämä on kirjoitettu silloin kun oli yksinäinen olo.

Viime päivinä olen tuntenut itseni yksinäiseksi. Tällä yksinäisyydellä tarkoitan juuri sitä, että jos haluaisin kysyä jotain tai kertoa jotain niin ei ole ketään kenen puoleen kääntyä. Enkä tietenkään halua huudella asioita tuntemattomille, huomionhakuisesti.

Haluan samaa kuin muutkin ihmiset tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi sellaisena kuin olen en siksi, koska, että kun.

Syy siihen, että kestin näin kauan yksinäisyyttä oli se kun elämäntapavalmentajat aina sanovat, kuka tahansa pystyy siihen(mihin tahansa). Ja yritin todistaa tämän väittämän oikeaksi, sillä on ihmisiä, jotka ovat huonommassa asemassa kuin itse niin fyysisesti, henkisesti kuin taloudellisesti ja olisi hieno voida sanoa heille “Kuka tahansa pystyy tähän(x=mihin tahansa)”.

Tulipahan siis todistettua ja opittua, että paskapuhetta.

Parhaillaan olen lukemassa(kuuntelemassa) Joni Jaakkolan kirjaa Väkevä Elämä ja tässä kirjassa sanotaan, että oli suunta, mikä tahansa niin terveys on se kivijalka jolle rakennetaan. Ja terveeseen elämään kuuluu muita ihmisiä ja turvaverkko.

Mielestäni tuo on se puuttuva palanen, joka pitäisi aina erikseen disclaimata näin, “Vaikka minä, pystyin siihen, siinä tilanteessa jossa olin, sillä tietotaidolla ja tuella, fysiikalla ja elämänvoimaa, en voi taata, että sinäkin onnistut, sillä en tunne sinua, en tiedä tilannettasi, jaksamistasi tai taustasi, voi auttaa sinua kulkemaan kanssasi sieltä, missä olet nyt”.

Tämä on tietenkin kovin puutteellinen, mutta harvoin näin yhdeltä istumalta mitään kovin järkevää tulee. Pointti tuskin menee sinulta ohi ja jos olet tyhmä, mene kotiin kasvamaan niin me muutkin joudutaan tekemään.

Tosiaan terveys kivijalkana on todella hyvä ajatus, se ei ole täydellinen, mutta en uskalla olla eri mieltä.

On itkettänyt muutamia päiviä ja tuntunut yksinäiseltä. Uskoisin, että liittyy hormoneihin ja ihmisen normaaleihin mielialavaihteluihin.

Silloin kun tuntuu yksinäiseltä teen ajattelen jotenkin näin:

  • En halua vaivata ketään
  • En tarvitse muita, pärjään kyllä
  • Pitäkää tunkkinne
  • “En pidä ihmisistä”

ja sitten vaan syön, katson Netflixiä, käyn kävelyllä ja itken(harvoin).

Ei tässä sen kummempaa, hyväksyn sen, mitä en voi muuttaa. Olen laittanut ihan riittävästi energiaa elämässäni sosiaaliseen puoleen.

Aiheesta muualla:

Punainen Risti – Apua yksinäisyyteen

Punainen Risti – Lievitä yksinäisyyttä, tule ystäväksi

Mielenterveystalo – Yksinäisyys ja mielen hyvinvointi

Mainittu kirja:

Joni Jaakkola, Väkevä Elämä, kirja saatavilla Adlibrikseltä

Väkevä elämä, Joni Jaakkola

Kommentoi alle.